Ammattilaiset kirjoittavat formaattiin

Käsikirjoituksen kirjoittaminen formaattiin tarkoittaa tekstin muotoilua elokuvakäsikirjoitukselle tyypillisellä erikoissanastolla. Formaatin tunteminen on ensimmäinen merkki kirjoittajan, tuottajan tai kenen tahansa elokuva-alalla työskentelevän henkilön ammattilaisuudesta.

Miksi käsikirjoitus kirjoitetaan formaattiin?

  • Pituus. Yksi sivu formaattiin kirjoitettua käsikirjoitusta vastaa yhtä minuuttia valmiissa elokuvassa. Pitkät elokuvat ovat 90 -120 minuuttia pitkiä.
  • Taiteellisen työryhmän ohjeistus. Kuvaaja, äänisuunnittelija, lavastaja, puvustaja ja maskeeraaja purkavat käsikirjoituksen tehtäviensä mukaisesti kuviksi, ääniksi ja tavaroiksi.
  • Tuotannollisen työryhmän ohjeistus. Tuottaja, apulaisohjaaja, tuotantopäällikkö ja kuvauspäällikkö purkavat käsikirjoituksen kuvauspaikoiksi, tuotantotauluksi ja call-sheeteiksi.
  • Näyttelijäntyön ohjeistus. Roolihahmon luominen, toiminta ja dialogi ovat näyttelijäntyön lähtökohtia ja niiden tulee olla selkeästi esitettynä, jotta päästään taiteellisesti haluttuun päämäärään.

TEHTÄVÄ 

Lue käsikirjoitus ”The Parasite” tai ”The Lobster” ja tutustu samalla formaattimerkintöihin alla olevan ohjeistuksen mukaan. Formaattioppia englanniksi.

Käsikirjoituksen osat 

  • Kansisivu / Title page. Nimi, yhteystiedot, versiomerkintä ja päiväys.

Toinen sivu (WriterDuetissa kirjoita kansisivun jälkeiselle toiselle sivulle) tai erillinen dokumentti

  • Log-line (Mistä elokuva kertoo? Kuvaile yhdellä lauseella)
  • Synopsis tai treatment (Elokuvan tarina ja juoni tarkemmin. Synopsiksen pituus on noin puoli sivua ja treatment voi olla pidempikin)
  • Roolihahmot / Cast (Keskeiset henkilöhahmot tärkeysjärjestyksessä lyhyellä luonnekuvauksella
  • Kohtausluettelo / Outline (WriterDuetissa valitse vasemmalta editorista ruudukko ja näet käsikirjoituksen kohtausluettelona.)

Peruskohtaus muodostuu seuraavista tekstielementistä:

  • Kohtausotsikko: EXT / INT
  • Lokaatio: Koulun ruokala
  • Vuorokaudenaika: Päivä
  • Toiminnan kuvaus: PEKKA kävelee kohti ruokalaa.
  • Roolihahmon nimi ja parenteesi
  • Dialogi: Mitä ruokaa tänään on?

Käsikirjoitusformaattiin kirjoitettuna: 

INT. KOULUN RUOKALA. PÄIVÄ

Pekka kävelee kohti ruokalaa.

PEKKA (hermostuneena)

Mitä ruokaa tänään on?

KOHTAUSOTSIKKO / Scene heading / Slugline

Alkutekstit / OPENING CREDITS: Jos alkuteksteissä on jotain oleellista tietoa tapahtumien ajankohdasta, ne kirjoitetaan isoilla kirjaimilla käsikirjoituksen alkuun esim. Vietnam 1968.

INT = Interiööri, sisätila

EXT = Exterior, ulkotila

INT/EXT tai I/E = Sisä- ja ulkotila esim. auto kuvattuna sisältä, josta siirrytään auton ulkopuolelle.

Kohtausnumerointi = 1. EXT. Numerointi lisätään vasta, kun käsikirjoituksen viimeinen, tuotantoon menevä versio on valmis. Kirjoitustyötä ja kohtausten siirtelyä/poistamista helpottaa, kun siinä ei ole työstövaiheessa kohtausnumerointia

INTERCUT = Kahden eri tilassa tapahtuvan kohtauksen vuorotellen ”leikkaaminen” käsikirjoituksessa esim. puhelinkeskustelussa. Henkilöt ovat kahdessa eri tilassa mutta kohtaus kirjoitetaan yhdeksi ja ”leikataan” vuorotellen kumpaankin puhujaan INTERCUT -merkinnällä (ei vuorottelamalla kahta eri kohtausnumerointia).

Lisäkohtausten merkintä =  Kun kuvaukset ovat jo alkaneet ja lisätään kohtauksia, ne aakkostetaan. Kohtausten määrä pysyy samana. Esimerkiksi kohtauksen 10 lisäksi lisätään kohtaus 10A, 10B ja 10C.

Poistetut kohtaukset = Kohtausnumerointi jätetään käsikirjoitukseen ja lisätään merkintä 11. POISTETTU / OMITTED

Versiomerkintä = Versiomerkintä (V 1.1) ja päiväys lisätään kansisivuun ja jos tuotanto on ehtinyt jo alkaa, uudet kohtaukset tulostetaan työryhmälle erivärisille papereille.

Lisäkohtausten tulostaminen = Kuvausten alkamisen jälkeen kirjoitetut uudet kohtaukset tulostetaan call-sheetin liitteeksi värillisille sivuille seuraavassa järjestyksessä: sininen, vaaleanpunainen, keltainen ja vihreä.

Sivunumerointi = Lisätään viimeiseksi ennen tulostamista oikeaan yläkulmaan.  Numerointi alkaa käsikirjoituksen ensimmäiseltä sivulta (ei kansilehdeltä tai rooliluettelosta).

LOKAATIO JA VUOROKAUDENAIKA

Lokaatio = Kuvitteellinen kuvauspaikka. Ensimmäisen kerran mainittuna mielellään ajankohta, tyylilaji esim. kartano tai 70-luvun kerrostalo.

PÄIVÄ / YÖ / ILTA/ AAMUPÄIVÄ / ILTAPÄIVÄ  = Käsikirjoitus kuvataan usein ei-lineaarisessa kohtausjärjestyksessä ja siksi kirjoitettaessa pitää merkitä tarkkaan vuorokauden ja vuodenaikojen kulku. Jos tarinan aikana päivä kuluu ja muuttuu iltaan ja yöhön, on erityisen tärkeää kuvausten kannalta merkitä vuorokaudenaika kohtauksen alkuun tarkasti.

KESÄ / SYKSY / TALVI / KEVÄT = Jos koko tarina tapahtuu samana vuodenaikana, riittää että se mainitaan käsikirjoituksen alussa kerran.  Jos tapahtuma-aikaa ei ole merkitty, kohtaus tapahtuu nykyhetkenä.

TOIMINNAN KUVAUS

Toiminta =  Käsikirjoitukseen ei kirjoiteta pitkiä kuvailuja, taustoja tai menneitä tapahtumia, vaan tapahtumat ja näyttelijän toiminta preesensissä. Kirjoittamista helpottaa, kun vastaa kysymykseen: Mitä näemme? Mitä kuulemme? Toiminta on kappale tekstiä, missä ei ole dialogia. ”Pekka kävelee kohti ruokalaa.”

Taustatoiminta / b.g. / background = Kuvan taustalla tapahtuva toiminta

Etualan toiminta / f.g / foreground = Kuvan etualalla tapahtuva toiminta

ROOLIHAHMON NIMI JA PARENTEESI

Päähenkilö ja sivuhenkilö. Roolihahmoille nimi ja ikä = Kaikille merkityksellisille roolihahmoille, joilla on dialogia annetaan nimi, sukupuoli ja ikä. Näyttelijäntyön kannalta on hankalaa olla henkilö A tai B, koska silloin hahmossa ei ole mitään mistä tarttua kiinni ja mille luoda taustaa tai toimintaa. Talonmies, vaimo tai anoppi kertoo jo enemmän näyttelijälle, minkälaista hahmoa hänen tulisi luoda. Läheiset ihmissuhteet (siskot, exät ja vanhemmat) sisältävät enemmän jännitteitä kuin työkaveruus. Katso käsikirjoituksesta ”The Lobster” miten ensimmäisessä kohtauksessa kirjoitusteknisesti esitellään päähenkilö. Sohvalla istuu 45-vuotias MIES eli DAVID. Tämän kuvauksen jälkeen käytetään toiminnan kuvauksessa nimeä David pienellä kirjoitettuna ja dialogissa DAVID isolla kirjoitettuna.

Avustaja, extra, BG (background) = Avustaja on hahmo, jolla ei ole vuorosanoja. Kun sukupuolella tai ammatilla on merkitystä, ne mainitaan NAISLÄÄKÄRI.Kun merkitään suuria avustajajoukkoja, käytetään numerointia LAULUKUORO 1 ja LAULUKUORO2. Avustajat ovat selkeästi taustalla.

Parenteesi =  Kertoo miten roolihahmo sanoo vuorosanat PEKKA (vihaisena). Parenteesin käyttöä kannattaa välttää. Jos toiminnasta tai vuorosanoista ei selviä, että Pekka on vihainen, kohtauksessa on jotain pielessä ja se kannattaa kirjoittaa uudestaan. Ohjaajan tehtävänä on kertoa näyttelijälle miten hahmo reagoi tilanteeseen ja näyttelijän tehtävänä päättää miten ilmaisee kehollaan ja puheellaan hermostuneisuutta.

DIALOGI

Dialogi = Hahmon nimi kirjoitetaan isoilla kirjaimilla ja keskitetään. Dialogi keskitetään nimen alle. Käsikirjoitusohjelmat tekevät keskittämisen automaattisesti ja kun sivu vaihtuu kesken dialogin, ohjelma lisää (MORE) tai CONT´D -tekstin. Kun toiminta keskeyttää dialogin, käytetään CONT´D -merkintää.

ÄÄNEN MERKINNÄT KÄSIKIRJOITUKSESSA 

V.O / VOICE OVER = Sisäinen monologi, kertojan ääni tai ajatusten ääni. Henkilö voi olla kuvassa.

(O.S) / OFF SCREEN = Henkilö on samassa tilassa, mutta ei näy kuvassa ja kuulemme hänen äänensä. Ääni tulee kuvan rajauksen ulkopuolelta. O.S Palosireeni.

AD LIB = Puheensorina, sanoja ei ole tarkoitus erottaa. Usein kuvauspaikalla improvisoitua puhetta.

MOS (WITHOUT SOUND) = Äänetön, kohtaus ilman ääntä. Merkitään klaffiin, jotta kuva- ja äänileikkaaja tietää, ettei klippi ole kadonnut tms.

Musiikki = Tietyt käsikirjoitukseen kuuluvat laulut merkitään isoilla kirjaimilla, mutta yleensä musiikki vain yleisellä tasolla (iskelmä, rock tms.). Jos roolihahmo laulaa, se merkitään sulkuihin henkilön nimen perään Sari (laulaa) parenteesiin.

Diegeettinen diégèse (ransk.; engl. diegesis)= Tarinan maailmaan liittyvä asia. Vastakohtana ekstradiegeettinen eli tarinan maailman ulkopuolinen asia.

Diegeettinen ääni = Äänen lähde näkyy kuvassa esim. musiikkia soittava bändi.

Ei-diegeettinen ääni = Äänen lähde ei näy kuvassa esim. laukaus.

KUVAUSMERKINNÄT 

Montaasi / MONTAGE = Sarja lyhyitä kuvia peräkkäin

SERIES OF SHOTS = Pieniä kohtauksia, jotka voivat sisältää useampia kuvia

P.O.V / Point of View = Henkilön näkökulmasta

SPLIT SCREEN = Kaksi tai useampi kuva ruudussa samanaikaisesti

SUBLIM = Nopea kuva

FLASHBACK / TAKAUMA = Menneiden tapahtumien esittäminen

SFX = Tehoste

Käsikirjoitusmerkintöjen tunteminen ohjaa kirjoitustyötä hyvällä tavalla elokuvallisempaan suuntaan ja usein tuo siihen myös lisää tasoja.